Vietettiin varsin touhukas viikonloppu pk-touhujen merkeissä. Agilityteeneistä tuttu Saara- treenikaverimme oli koonnut kirjavan klaanin pk-oikeudet omaavia koiruuksia Oulun metsikköön ja mekin liityimme varsin kokemattomana parivaljakkona joukkoon :) Hurjan mukavaa oli ja varmistuin treenien lomassa siitä, että meille tuo jäljen treenaaminen on tullut kuvioihin mukaan ihan tosissaan.

Lauantaina aamuherätyksistä toivuttuamme lähdimme Sanginjoen metsiin Oulun itäpuolelle treenaamaan jälkeä. Tämä treeniporukka koostui uusista belgituttavuuksista Jadesta ja Siristä sekä agitreeneissä tutuksi tulleista Saaran koiruuksista Tatista ja Tarasta. Daimi ainoana tervuna olikin jäljellä ainoa koiruus joka ei muutamaa makkararuutua pidemmäs ole jäljen maailmaan tutustua saanut. Saara käveli meille kaksi n.20m. jälkeä, toiselle jäljelle tuli muutama makkara ja toiselle kolme keppiä. Makkarajälki sujui itsessään jo ihan yli odotusteni, en tod. odottanut Daimin työskentelevän niin rauhallisesti jäljen kimpussa, nenäänsä tosi hienosti käyttäen neiti vaan mennä pyyhälsi n.15minuuttia vanhaa jälkeä pitkin ja löysi tiensä loppuun, ihanan makkaravuoren luokse :) Toisesta jäljestä minulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia, pitelin jäljelle kylvetyjä keppejä tovin kädessäni ja Saaran ne jäljelle vietyään, olivat ne siellä ainakin sen 20minuuttia. En olettanut että neiti olisi ne löytänyt, saati sitten hoksannut jutun jujun ja nostanut ne minulle.. Toisin kävi, ensimmäisen kepin löydyttyä loput kaksi löytyivät helposti - toinen keppi vielä tosi nopeasti ja vielä kaiken kukkuraksi Daimi nosti sen valtavan hienosti! Valtavat kehut saatuaan neiti löysi käskyn saatuaan jäljen jälleen nopeasti ja rauhallisesti nuuski jäljen loppuun! Hitsit että olin jälleen hirmu ylpeä meidän ekakertalaisesta :D

Sunnuntaina käytiin pikkuisen isommalla porukalla esineruutua ja bh-kokeen kuvioita treenaamassa, mukana oli Saaran grotskut, Siri-grotsku, Rollo- sekä Mokoma-sakemannit sekä upea Kisa-riiseni (tuohon suursnautseriin ihastuin ikihyväksi :) )! Esineruutu oli Daimin mielestä ihan hurjan hauskaa. Ruutu oli kutakuinkin 25x50m kokoinen ja sinne Daimin valinnan mukaisesti vietiin aina yhtä rakas esine: pallo. Kiihdyttelin neitiä ennen käskyn antamista ja esine-käskyllä neiti ponkaisi vauhdilla maata nuuskimaan, jäi vaan turhan lähelle eikä lähtenyt etenemään takalinjalle, joten kutsuin Daimin luokse ja kokeitiin sitten uudelleen. Meidän noviisi-Daimi sai pientä avustusta Saaralta kun hän meni seisomaan pallon lähelle, ensimmäisen kerran kun pallon löysi, oli riemu aivan valtaisa :D Toisella kerralla ei enää apuja tarvinnut ja hoksasi itse lähteä maavainulla palloa etsimään eikä jäänyt pyörimään eteeni "mitä, missä"-ilmeellä. Hyvin meni tuokin kaikenkaikkiaan meiltä ekakertalaisilta, pitää ruveta tuota treenaamaan jälki-kisat tähtäimessä ;) Esineruutujen jälkeen otettiin bh-kokeen liikkeitä, meille ensimmäistä kertaa tuli eteen tuo ihmisryhmässä seuraaminen, Daimi alkuihmetyksen jälkeen seurasi suhteellisen hienosti ventovieraiden keskellä. Oman liikenopeuden vuoksi jäi aina käännöksissä jälkeen, etenin itse liian nopeasti. Ohjaajan moka. Seuraaminen ja paikallaolo sujuivat ihan hyvin, paremminkin olisi voinut mennä, mutta aamun treenien jälkeen (?) sain seuraamisen ja perusasennon paikkaa korjailla muutaman kerran.. niinkuin joskun pentuna konsanaan ;) Palkka oli oikeassa kädessä vaikka norm. pidän sitä taskussa vasemmalla puolella - oma moka tuokin. Yllätyin positiivisesti kun Daimi makasi paikallaan hienosti toisen parin suorittaessa liikeitä, olisin olettanut että lonkkalevon ja muutaman nuuskimisen jälkeen Daimi olisi painellut luokseni "mitäs tehdään seuraavaksi, tuo oli tylsää"-asenteen siivittämänä, mutta neiti korjasi asenteeni aika äkkiä - lonkkalevossa makasi 5minuuttia paikaltaan hievahtamattakaan, minua toljotteli ja kärpäsiä napsi :) Pienellä treenillä voisin kuvitella että syksyksi tuo bh-titteli olisi nimeä koristamassa?? Saas nähdä.

Kiitoksia treenikavereille kivasta viikonlopusta, otetaanhan uusiksi joskus :)