Eilen oltiin taas treenailemassa agilityn merkeissä. Meitä ei ollut paikalla kuin viisi ja tästä viidestäkin yksi koirakko siirtyi toiselle puolelle hallia treenaamaan, kun sielläkin oli ryhmässä vajetta. Eli hyvin yksilökohtaisesti saatiin me neljä koirakkoa treenata Katin kouluttamana. Mukavat treenit oli taas ja Daimi otti hallilla olon taas niin kuin se olisi aina asunut sielä, omaa vuoroa odotellessa pisti maate jalkojeni juureen ja rentoutui ihan täysin, kumma elukka. :) Itsellä siellä tuntuu että korvatulpat tarvitsee, kun meteli on melkoinen monen koiran haukkuessa ja hallin kaikuessa.

Omalla treenivuorolla otettiin sitten treeniohjelman mukaisesti alla oleva radan pätkä, tarkoituksena keppikulmien opettelu.. Ajattelin aluksi että ei perk* tämä kovin hyvin voi mennä, kun keppejä ei olla tahkottu kunnolla sitten viime kevään, mutta eipä passaa ottaa mitään ennakkoasenteita tuon koiran kanssa. :) Neiti suoriutui kulmista erittäin hienosti, ensimmäisellä radalla vedätin koiraa niinkin paljon, että suorituksen alussa juoksin itse keppien eteen ja odottelin kun Daimi ne paahtoi läpi. Näin sain leikattua niin, että olin noiden kahden hypyn (3&5) välissä ja heittämällä sain Daimin myös putkeen. Ei ongelmia. Toisella radalla (kuvassa numeroiden edessä A) olikin rata ns. käänteinen, koiran pitikin kiertää ensimmäinen keppi niin että oikea väli löytyi, uskomattomasti joka kerta Daimi löysi oikean välin ja viimeisellä kerralla jäin itse hieman taemmas tarkoituksenani kokeilla että kuinka hyvin neiti suoriutuu kepeistä itsenäisesti.. aluksi jätti viimeisen keppivälin suorittamatta, mutta pian hoksasi että kyllä se minä sieltä perästä tulen, olen vaan niin saamarin hidas - neiti meinaan keppien loputtua katsoi minua niin kummastuneena kun en hänen vieressään ollutkaan ;) Valtavien kehujen ja rätin retuuttamisen jälkeen mentiin loppuajaksi istuskelemaan hallin nurkkaan ja totuteltiin meteliin - vaan se totuttautuminen taitaa kovin olla minulla, ei Daimilla :) Kouluttajamme mainitsi että hyvin tarkasti ja varmasti Daimi työskentelee, vaan niinhän se onkin, Daimi ei taida muuta maailmaa agikentillä nähdäkään kun vauhtiin pääsee :) Tehotreenejä, toistoja ja totuttelua halliin vielä tovi ja sitten mennään hakemaan se ensimmäinen nolla, näin on ainakin suunniteltu ;)

Tokotreeneissä käytiin maanantaina ja huisin hauskaa meillä oli siellä edellisen kerran epäonnistumisia muistamatta. Treenattiin Marian kouluttamana liikkeestä maahanmenoa ja omatoimisesti seuraamista käännöksineen ja paikallaoloa, tuo seuraaminen on niin luontevaa ja kaunista että sen treenaaminen on jo ohjaajallekin palkka! Kontakti on varma ja käännökset hyvin tiiviitä. Paikallaolo onkin sitten jotain ihan muuta.. Sitä ollaan tahkottu ties kuinka kauan ja silti Daimi on epävarma liikkeen suorittamisessa, pää pyörii kuin häkkyrä ja lonkkaa vaihtelee usein tuon kahden minuutin ajan. Huoh. Olen Daimille opettanut nyt sen, että maa-käskyllä menee maahan ja painaa päänsä maahan myös, toiveenani on tuon epävarmuuden ja turhan hyörimisen poistaminen. Eilen, toisella treenikerrallamme hallissa, tehtiin taas tuo kahden minuutin paikallaolo koko ryhmän voimin. Maa-käskyllä Daimi meni maahan mutta päätään ei ihan maahan asti laskenut - vaati toisen käskyn että sen teki. Koirien luota poistuttiin ja Daimi nostikin päänsä samantien, vasta sitten kun matka oli riittävä ja käännyttiin koiriin päin, laski Daimi päänsä taas maahan. Epävarmuutta, epävarmuutta.. Tuon kahden minuutin aikana nosti päättään maasta muutaman kerran ja käskyllä sen taas maahan laittoi. Muutama hajukin löytyi mutta eipä neiti niistä kiinnostunut - eli pää maassa pysyi vaikka nenä liikkuikin :) Edistystä edelliseen (ensimmäiseen) treenikertaan (hallissa) verrattuna, sillä nyt oli jo paljon rauhallisempi ja lonkkaa ei vaihtanut kertaakaan, suurimman osan ajasta pysyi katse tiiviisti minussa ja pää lattiassa. Ensiviikolle tavoitteena että pää ei enää nousisi maasta ilman lupia ;)

Liikkeestä maahanmeno oli hienoa, Daimilla nuo jäävät liikkeet ovat jo aika hyvin hallinnassa, saman tien kun käskyn maaaa-han kuuli, oli kuulemma lyönyt persuksensa maahan ja etutassuillaan valunut alas - kyynärpäät maassa myös!! Jei! Se on ollut Daimilla pienenä ongelma tuossa liikkeessä, ei ole meinannut suorittaa liikettä loppuun, vaan on jäänyt kyynärpäät (ihan pikkuisen, mutta liikaa silti) ilmassa odottelemaan että käännyn koiraan päin. Edistystä, tahkoaminen tuottaa tulosta :) Ensiviikolla otetaan liikkeestä seisomista, siinä ei mitään ongelmaa pitäisi olla, varma liike kaiken kaikkiaan. Paikallaolossa tehotreenit siis tiedossa ensiviikolla :)

Nyt aamulenkille, neiti suvaitsi herätä prinsessauniltaan ;)