Tottistelut jäi meiltä sunnuntaina väliin treenipaikalla, mutta omatoimisesti tottisteltiin jäällä hiihtäjien ja koirien kanssa lenkkeilijöiden antaman hyvän häiriön turvin. Daimi alkaa pikkuhiljaa olla häiriövarma: jäällä meidän luokse karkasi pieni terhakka leikkikaveri, eikä neiti mitään siitä välittänyt, korjasi vaan perusasentoaan kun kaveri kävi neidin takapuolta nuuskaisemassa ennen omistajan väliintuloa. Vaan enää ei jäälle täälläkään uskalla mennä, eilen nimittäin kävästiin tekemässä semmoinen 10km lenkki ja reittimme kulki osittain järven jäällä.. loppupätkässä matkaa alkoi jää uhkaavasti rusahdella ja tuli muutens vipinää meidän kaksijalkaisten kinttuihin. ;) Daimi tietysti innoissaan oli leikkimässä kun raukka luuli että hänen kanssaan juostaan kilpaa.. nimittäin jalkoihin ilmestyi rannalla valloittava kokoelma erilaisia kepukoita jotka neidin mielestä olisivat leikkeihimme soveltuneet. :)

Tokoa treenailtiin eilen, tai pääasiallisesti eilinen ohjattu kerta oli hauskanpitoa ja opitun kertaamista. Kouluttajamme oli kehitellyt meille kaikenlaisia kisoja/ratoja jota piti tokoliikkein suorittaa. Mukavaa oli, Daimilla erityisesti. Neiti kun sai luvan kanssa juosta täysiä ja suorittaa kaikkia ihania liikkeitä kuten istumista sekä maahanmenoa.. ja kaikki yhden vaivaisen lihapullapalan vuoksi.. pöljä koira :)

Agilityssä käytiin tänään, kuten rutiineihin kuuluu. Kati oli värkkäillyt meille välistäveto-treenit. Tosi hyvää harjoitusta! Eka rata (numerorata) meni ensimmäisellä kerralla läpi, yksi rima lensi, mutta se sen takia, kun käskytin väärässä kohtaa. Kirjainradalla minulla oli joku typerä oletus että koira se menee ja toimii, minä se vain huutelen käskyjä paikaltani :D heh, ei IHAN onnistunut :) Rimahan se sieltä lensi heti b-esteellä :) Seuraavalla kerralla lähdin koiran mukana liikkeelle ja hyvin sain koiran vedettyä oikeissa kohdissa kun pysyin itse keskilinjalla ja ns. koiran takana. Työntämällä menee ja irtoaa hyvin, joten meillä tuo takaa käskytys toimii näissä välissävedoissa erittäin hyvin. Mitäpä minä sinne väliin rupean valssaamaan kun koira osaa itsenäisesti työskennellä, menee vain pasmat sekaisin molemmilla.. Alla ratapiirros helpottamaan hahmotusta.
1213406.jpg
Olen huomannut ettei Daimi käytä ääntään lainkaan kun annan ohjeet selkeästi ja pysyn ns. poissa tieltä - Pitää luottaa koiraan! Daimi on kuitenkin sen verran itsenäinen, että apua tarvitessaan/ minun sekavia ohjeitani ihmetellessään ilmoittaa sen kyllä (haukkumalla), mutta muutoin suorittaa kaiken itsenäisesti ja äänettömästi käskyjen mukaan. Nyt sitä alkaa ymmärtämään mitä muut agilityn treenikaverit/kouluttajat ovat sanoneet jo kauan: tuo kaveri on kunnon kimpale kultaa, vaikkei näyttelytuomarit neidin lihaksikkaasta kropasta aina tykkääkään. Pääasia on että me tykätään :)

Huomenna vapaapäivä meillä kaikilla, toivottavasti olisi mukava sää niin päästään kunnon lenkille.. Jospa tuo naapurin kultsu-uros omistajansa kanssa lähtisi mukaan, saapa nähdä :)